Schwesig vaatii välitöntä miljardiapua kunnille!

Transparenz: Redaktionell erstellt und geprüft.
Veröffentlicht am

Manuela Schwesig vaatii liittovaltion hallitukselta taloudellista tukea Mecklenburg-Vorpommernille uhkaavien verotappioiden varalta.

Manuela Schwesig fordert finanzielle Unterstützung vom Bund für Mecklenburg-Vorpommern bei drohenden Steuerausfällen.
Manuela Schwesig vaatii liittovaltion hallitukselta taloudellista tukea Mecklenburg-Vorpommernille uhkaavien verotappioiden varalta.

Schwesig vaatii välitöntä miljardiapua kunnille!

Mecklenburg-Vorpommernin pääministeri Manuela Schwesig vaati selkeässä vetoomuksessa liittohallitusta maksamaan taloudellista korvausta uhkaavista verotappioista ennen tulevaa pääministerikonferenssia. Schwesig teki selväksi, että liittohallituksen nykyiset talouden elvytystoimet, vaikka ne ovatkin pohjimmiltaan myönteisiä, eivät ole kunnille toteutettavissa, koska ne eivät kestä taloudellisia tappioita. Hänen mielestään tarvitaan ytimekkäitä ratkaisuja niin valtioiden kuin kuntienkin parannuksiin. Tämä vaikuttaa myös investointien nopeampaan heikentymiseen, mikä on erittäin tärkeää kuntien taloudellisen vakauden kannalta, kuten Tixio raportoi.

Vaikka Mecklenburg-Vorpommeri merkitsi voimakasta kasvua viime vuonna, osavaltiot kokevat edelleen jatkuvan taantuman vaikutukset. Pääministerin ja hänen kollegoidensa asialistan kärjessä ovat muun muassa sähköveron alentaminen, suurtalousalan alennettu arvonlisäverokanta ja korkeampi työmatkatuke. Schwesig sai tukea myös Saarlandin pääministeriltä Anke Rehlingeriltä, ​​joka otti käyttöön veronmaksajien pakollisen luonnonvakuutuksen tulvien jälkeen. Süddeutsche Zeitung mukaan Hesse vaatii myös lisää taloudellista apua, erityisesti liittovaltion hallituksen puolustusmenojen lisäämiseen.

Potsdamin keskustelu investointien tehostamisesta

Berliinin pääministerikonferenssiin liittyy laaja yksimielisyys niin sanotun "investointivahvistimen" tarpeesta. Tämä voi johtaa yli 25 miljardin euron tulojen alenemiseen osavaltioille ja kunnille vuoteen 2029 mennessä. Osavaltiot kohtaavat jo kolmatta vuotta peräkkäin taantuman vaikutukset. Nordrhein-Westfalenin pääministeri Hendrik Wüst teki selväksi, että piirit ja kaupungit kärsivät nyt erityisesti liittohallituksen investointisuunnitelmien painostuksesta. Liittokansleri Friedrich Merz ei ollut paikalla Yhdysvaltojen-matkan vuoksi, mutta oli aiemmin tavannut maan päälliköiden kanssa päivälliselle ennen seuraavaa kokousta 18. kesäkuuta, raportoi MDR.

Konferenssia johtaa Saksin pääministeri Michael Kretschmer, joka toimii "kuntien suojeluspyhimyksenä", ja haluaa varmistaa kuntien tyytymättömyyden kuulemisen. Vaatimukset ovat selvät: Jos liittovaltio hyväksyy lait, jotka vähentävät tuloja, on myös löydettävä ratkaisu taloudellisten helpotusten tarjoamiseen. Periaate ”Kuka tilaaja maksaa” tekee selväksi, että valtion ja kuntien talous on asetettava luotettavalle pohjalle, jotta tulevaisuuden haasteisiin pystytään vastaamaan.

Taloudelliset näkymät globaalien haasteiden edessä

Näiden taloudellisten haasteiden valossa valtiovarainministeri korostaa, että osavaltioiden on kyettävä ottamaan uutta velkaa, jotta ne pystyvät vastaamaan lyhyen aikavälin toimenpiteisiin. Liittovaltion hallitus on kuitenkin myös huolellinen varmistaakseen, ettei erityisomaisuutta tai uutta velkaa käytetä väärin verotappioiden korvaamiseen. Tässä yhteydessä ei ole yllättävää, että pääministeri vaatii infrastruktuurin ja ilmastonsuojelun erityisrahaston nopeaa kehittämistä kuntien taloushuolien poistamiseksi. Liittoneuvoston on määrä äänestää avustuspaketista heinäkuun 11. päivänä, mikä voisi olla toinen tärkeä askel oikeaan suuntaan.

Kaiken kaikkiaan on selvää, että tietyn tasoinen vuoropuhelu liittovaltion ja osavaltioiden hallitusten välillä on tarpeen, jotta voidaan hallita yhdessä taloudellisia haasteita ja asettaa suunta vakaalle tulevaisuudelle. On jännittävää nähdä, miten keskustelut kehittyvät ja pystyvätkö pääministerit ajamaan huolensa läpi. Tyytymättömyys kasvaa, ja Berliinin vastuullisista on sanottavaa.